1950-luvun muodin avainsana oli naisellisuus. Pohjepituiset hameet olivat joko kynämäisen kapeita tai kellomaisen leveitä. Vyötärö oli korostetun kapea, tavoiteltu tiimalasi. Asusteet olivat pieniä ja siroja. Kenkämuoti kulki kohti terävämpää kärkeä ja kapeampaa korkoa.
Työssä ja kodin ulkopuolella miehet käyttivät pukua, kesällä vaaleaa ja kevyttä, talvella tummaa ja lämmintä. Myös yhdistelmäpuvun suosio arkipukuna kasvoi. Vapaa-aikaan kuuluivat neuleet, työ- ja urheilupusakat sekä kesällä lyhythihaiset trikoopaidat, joita käytettiin ilman solmiota
thatis cool
VastaaPoista